Talous

Ilman kestävää taloutta emme voi kestävästi turvata hyvinvointiamme. Jos haluamme pitää kiinni reilusta yhteiskunnasta, jossa mahdollisuuksien taso-arvo toteutuu ja jokaisesta pidetään huolta, tarvitsemme rohkeita uudistuksia, jotka lisäävät työntekoa. Hyvinvoinnin resepti on yksinkertainen. Jos haluaa lisää hyvinvointia, on tehtävä enemmän töitä.

Nykyiset palvelut voidaan turvata nostamalla työllisyysaste vaalikauden aikana 75 prosenttiin. Jakovaraa tämä ei kuitenkaan julkiseen talouteen vielä tuo. Ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta ja menoja nopeasti, vaikka uusi eduskunta ei teksi yhtään uutta päätöstä. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan on lyödyttävä budjetin sisältä. Yritystukiin ja maatalouteen on uskallettava koskea. Jos työllisyyttä ei saada nostettua 75 prosenttiin, leikkauksilta ei voida välttyä.

• Työstä ja yrittämisestä on jäätävä reilumpi siivu itselle. Tämä kannustaa ahkeroimaan, yrittämään ja kerryttämään osaamista. Vannomme juhlapuheissa korkean osaamisen nimeen, mutta verotamme sitä poikkeuksellisen rajusti. Palvelut tarvitsevat veroeuroja, mutta ne on kerättävä talouden ja työllisyyden kasvun kannalta vähemmän haitallisesti. Verotuksen painopistettä on siksi siirrettävä työstä ja yrittämisestä haittoihin, päästöihin ja kulutukseen.
• Sosiaaliturva on uudistettava kokoomuksen yleistuen pohjalta kannustavammaksi ja vastikkeellisemmaksi. Yleistuki yhdistää eri etuudet yksinkertaistaen sosiaaliturvaa. Tuki laskee ”perustulomaisesti” eli tasaisesti ja ennakoidusti työtulojen kasvaessa tasoittaen kannustinloukkuja. Lyhytaikaistakin työtä on kannatavampi ottaa vastaan. Tuki on voimakkaasti vastikkeellinen ja tuen saaja on velvollinen osallistumaan toimintaan, joka parantaa työllistämismahdollisuuksia. Osallistumisvelvoite on ankara, mutta palveluita on myös toisaalta paremmin saatavilla. Olen työni puolesta osallistunut kokoomuksen sotu-mallin valmisteluun ja vaakuuttunut siitä, että fiksulla vastikkeellisuudella voidaan pitää kiinni hyvästä tuen tasosta, parantaa työnteon kannustimia sekä huolehtia kohtuullisista kustannuksista julkiselle taloudelle.
• Suomalainen työelämä on maailman parasta, mutta liian moni on sen ulkopuolella. Paikalista sopimista on edistettävä. Työehtosopimukset säilyisivät pohjaratkaisuna, mutta yrityksissä, joissa työnantajan ja työntekijöiden välillä on vahva luottamus ja yhdessä tekemisen meininki, olisi sallittava myös yhteisymmärryksessä poiketa TESsin mukaisista ehdoista.
• Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa vastauksena yritysten työvoimapulaan ja huoltosuhteen heikkenemiseen. Saatavuusharkinnasta on luovuttava ja työlupien käsittelyä on nopeutettava. Tehostetaan työehtojen valvontaa väärinkäytösten karsimiseksi.
• Huolehditaan osaamisesta. Osallistumisastetta varhaiskasvatukseen pitäisi nostaa. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan lisätään tukea peruskouluun. Jätetään säälivitoset historiaan ja huolehditaan siitä, ettei kukaan jatka jatko-opintoihin ilman riittäviä perustaitoja. Vahvistetaan ammattikoulujen ja korkeakoulujen suhdetta työelämään.

Ilmasto

Maapallon lämpeneminen pitää hillitä1,5 asteeseen IPCC:n raportin mukaisesti. Ilmastonmuutos ei tunne rajoja, koska ilmakehä on yhteinen. Suomen tulee olla edelläkävijä, mutta myös aktiivinen toimija ajamaan kansainvälisiä tiukentuvia päästövähennyssopimuksia.

En ole insinööri enkä väitä tietäväni millä teknisillä ratkaisuilla saamme maailman pelastettua. Taloustieteilijän ratkaisun on asettaa haitalliselle asialle hinta, joka vastaa asian aiheuttamaa haittaa. Kun päästöt hinnoitellaan oikein ja hintaruuvia kiristetään määrätietoisesti, saadaan ilmastonmuutosta torjuttua kustannustehokkaasti.

Ilmastonmuutos ja markkinatalous eivät ole törmäyskurssilla, vaan markkinat, joilla haitat hinnoitellaan oikein, ovat avain vaikuttaviin ja innovatiivisiin päästövähennyksiin. Kiristyvä ruuvi nostaa saastuttavien asioiden hintoja ja ohjaa kuluttajia ja yrityksiä kestävämpään suuntaan.

Kustannustehokas torjunta on tärkeää myös ilmastonmuutoksen torjunnan hyväksyttävyyden kannalta. Jos lasku lankeaisi liian suurena yksittäiselle ihmiselle, suhtautuminen ilmastotoimiin voisi muuttua kielteiseksi.

• Suomen on tulevalla EU-puheenjohtajakaudella ajettava tiukasti EU:lle tiukempaa yhteistä päästövähennystavoitteita, joka vastaa maailman keskilämpötilan rajoittamista 1,5 asteeseen.
  • Käy kirjoittamassa sitoumus, jolla ajetaan ilmastoasioita Suomen puheenjohtajakauden tärkeimmäksi teemaksi: https://www.ilmastoveivi2019.fi/ 
• EU:n tulisi yhtenäisesti ajaa tiukempia päästövähennystavoitteita ja globaalia hiilidioksidin hinnoittelua. Tarvittaessa vahvana talousalueena voidaan myös harkita hiilitulleja vapaamatkustajille
• Päästökaupan eurooppalaisen ja globaalin laajentamisen ja tiukentamisen tulee olla ensisijainen keino päästövähennyksissä. Päästökaupan fiksuus piilee siinä, että se kannustaa kohdistamaan tehokkaasti päästövähennykset sinne, missä ne on edullisinta toteuttaa.
• Suomen tulee tavoitella hiilineutraaliutta viimeistään 2030 luvulla. Yksittäisen tavoitevuoden sijaan keinojen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on keskeisempää.
• Verotuksessa siirretään verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen. Energiaverotusta kiristetään raaka-aineneutraalisti ja turpeen verotuki poistetaan.
• Luovutaan yritystuista, jotka kohdistuvat suoraan fossiilisten polttoaineiden käyttöön, kuten energianveropalautukseen. Tuetaan säästyneellä summalla TKI-toimintaa.
• Sähköistetään yhteiskuntaa ja ajetaan polttaminen minimiin lämmityksessä. Biopolttoaineet ovat ylimenokauden ratkaisu.
• Viedään Suomi maailman kärkeen pienien modulaaristen ydinvoimaloiden tuotannossa. Pienien, sarjatuotantona valmistettavien ydinvoimaloiden etu on pienemmät rakentamiskustannukset sekä helpompi hallittavuus, mikä pienentää esimerkiksi suojavyöhykevaatimuksia.
• Autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen. Autoilu ei sinänsä ole ongelma, vaan autoilun päästöt. Kieltojen sijaan ympäristöystävällisistä vaihtoehdoista on tehtävä verotuksellisesti houkuttelevimpia.