Valitse sivu

Abitärpit äidinkielen ja yhteiskuntaopin ylppäreihin

Sekä yhteiskuntaopin yo-kokeessa että äidinkielen esseekokeessa on hyötyä siitä, että on kartalla ajankohtaisista yhteiskunnallisen keskustelun teemoista. Perehtyneisyys ajankohtaisiin asioihin auttaa syventämään koevastauksia ja luomaan asiantuntevan vaikutelman. Usein suositellaan, että mediaa kannattaa seurata laaja-alaisesti ja hyvissä ajoin ennen kirjoituksia. Joskus valmistautuminen voi kuitenkin jäädä viime tinkaan, ja päivittäistä uutisvirtaa seuraamalla on vaikea nopeasti hahmottaa suurempia kokonaisuuksia.

Olen kerännyt tähän kirjoitukseen erityisesti politiikkaan ja talouteen liittyviä tärppejä, joiden avulla on helpompi hahmottaa yhteiskunnallisen keskustelun kokonaiskuvaa. Toivottavasti vinkeistä on hyötyä! Tsemppiä kirjoituksiin 😉

Sakari

Ps. Lisää tietoa minusta löydät täältä: https://www.sakarirokkanen.fi/sakari/

Vaalikevät ja ajankohtainen poliittinen tilanne

Politiikan uutisointia hallitsee vaalikevät. Huhtikuun 14. päivä sunnuntaina selviää uuden eduskunnan voimasuhteet. Kuukauden päästä
eduskuntavaaleista käydään heti perään toukokuussa europarlamenttivaalit. Suomen uudet mepit eli europarlamentaarikot ovat selvillä 26. päivä toukokuuta. Tässä huomioita tulevista vaaleista:

  • Suomessa ei ole ns. blokkipolitiikkaa, jossa puolueet jo ennen vaaleja muodostaisivat yhteisliittymiä. Hallituspohjaa aloitetaan muodostaa vasta vaalituloksen selvittyä suurimman puolueen johdolla. Tavallisesti vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen puheenjohtajasta tulee myös pääministeri, minkä vuoksi eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit. Samalla kun äänestäjä antaa äänen omalle ehdokkaalleen, antaa hän äänen myös ehdokkaan puolueen puheenjohtajalle pääministerikisassa.
  • Tilanne eduskuntavaalien tuloksen osalta on jännittävä. Kärjessä kannatusmittauksissa on SDP, jonka kannoilla on Kokoomus.
    Mediassa onkin spekuloitu, että pääministerikilpailu käydään Kokoomuksen Petteri Orpon ja SDP:n Antti Rinteen välillä, koska kolmantena ja neljäntenä olevien keskustan ja vihreiden kannatus on selkeästi kärkikaksikkoa alhaisempi.
  • Juha Sipilän keskusta on vielä kolmanneksi suurin puolue, mutta vihreät on Pekka Haaviston johdolla saavuttanut keskustaa
    kannatusmittauksissa. Keskustan mahdollinen tippuminen Suomen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi olisi historiallinen muutos, koska perinteisesti suomalaisessa politiikassa on totuttu siihen, että kolme suurinta puoluetta ovat SDP, kokoomus ja keskusta, joista kahden varaan on aina rakennettu enemmistöhallituksen runko (SDP-kokoomus: ”sinipunahallitus”, SDP-keskusta: ”punamultahallitus”, Kokoomus-keskusta ”porvarihallitus”).
  • Perussuomalaisten kannatuksen vahvistuminen voi vaikeuttaa uuden hallituksen muodostamista, koska kaikki suuret puolueet vieroksuvat yhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa voimakkaan maahanmuuttajakielteisen linjan vuoksi. Puolue on asteittain toipunut puheenjohtaja Jussi Halla-ahon valinnasta seuranneesta puolueen jakaantumisesta ”halla-aholaisiin” perussuomalaisiin ja Sampo Terhon johtamiin sinisiin. Erityisesti Oulussa tapahtuneet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset, joista on epäiltynä useita ulkomaalaistaustaisia miehiä, ovat arvioiden mukaan nostaneet perussuomalaisten kannatusta. Tällä hetkellä ei
    kuitenkaan ole nähtävissä edellisten eduskuntavaalien kaltaista edellisen puheenjohtaja Timo Soinin aikaansaamaa ”jytkyä”, jossa perussuomalaiset olivat vaalien jälkeen Suomen toiseksi suurin puolue. Sinisten kannatus on puolestaan pysynyt hyvin matalana.
  • Puolueiden kannatuksesta gallup-kyselyitä teettävät Yle, Alma ja Helsingin Sanomat. Ennen kirjoituksia on hyvä vilkaista tuoreimmasta gallupkyselystä ajankohtainen kannatustilanne.
  • Eduskuntavaalien jälkeen toukokuun Euroopan parlementinvaalien alla keskustellaan varmasti niistä suurista haasteista, joita EU on kohdannut kuluvalla kaudella. Keskusteluun nousee varmasti ilmastonmuutoksen torjunta ja EU:n ilmastopolitiikan päivittäminen 1,5 asteen lämpenemistavoitteen mukaiseksi. Puhetta riittää varmasti myös yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, jolla pyritään rajoittamaan maahanmuuttajien tuloa Eurooppaan esimerkiksi vaarallisen Välimeren yli ja siirtämään turvapaikkakäsittelyä enemmän EU:n rajojen ulkopuolella tapahtuvaksi. Lisäksi Brexitin eli Iso-Britannian EU-eron myötä käydään varmasti keskustelua unionin yhtenäisyydestä, Puolan ja Unkarin loukkauksista oikeusvaltiota ja EU:n arvoja kohtaan sekä euron tulevaisuudesta Italian talousongelmien yhteydessä.

Mistä kevään
eduskuntaavaleissa keskustellaan?

  •           Tässä on hyvä linkki 7.2. hesarissa julkaistun kyselyn tuloksista suomalaisille tärkeistä vaaliteemoista (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005992241.html).
  • Tiivistäen keskeiset teemat vaaleissa ovat sote-palvelut, työllisyys, ilmastonmuutos, julkinen talous, maahanmuutto sekä koulutus. Tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä talous ja työllisyysasioiden tärppeihin.
  • Yhdeksi keskeiseksi tärpiksi arvoisin Suomen ikääntymisen teeman. Ikääntyminen näkyy esimerkiksi keskustelussa
    vanhustenhoivasta, sotesta sekä taloudesta
    .
  • Suomessa syntyi sotien jälkeen ns. suuret ikäluokat, jotka ovat eläköityneet tämän vuosikymmenen aikana. Ensi vuosikymmenen edetessä heidän palveluidensa tarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan työmarkkinoille tulevat nuoret ikäluokat ovat toinen toistaan pienempiä. Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu aikana, jolloin vanhusväestöä oli suhteessa hyvin vähän. Työikäisten määrä kasvoi suhteessa työelämän ulkopuolella oleviin lapsiin ja vanhuksiin, joten palveluiden vahvistamiseen riitti resursseja.
  • Nyt tilanne on muuttunut, ja huoltosuhde heikkenee nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden suhde 100 työikäistä kohti oli vuoden 2017 lopussa 60. Vuonna 2030 huoltosuhde on 66. Syntyvyyden lasku helpottaa huoltosuhdetta hieman, mutta ongelma korostuu taas toisessa päässä, kun työmarkkinoille tulee vähemmän uutta työvoimaa.
  • Väestön ikääntyminen tuo haasteita julkiselle taloudelle ja palveluiden rahoitukselle. Väestön ikääntyminen on myös keskeinen syy sote-uudistukselle. Toisaalta se, että me suomalaiset elämme yhä pidempään, on hieno asia ja osoitus korkeasta hyvinvoinnistamme! Tämä on tärkeää muistaa haasteiden ohella!

Sosiaali- ja terveyspalvelut

  • Sote- ja maakuntauudistuksessa tavoitteena kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja
    saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Kaatunut hallitus esitti perustettavaksi 18 maakuntaa, joille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen olisi siirretty nykyisiltä kunnilta ja kaupungeilta. Samalla erikoissairaanhoito (tällä hetkellä sairaanhoitopiireillä) ja perusterveydenhuolto (nyt kunnilla tai kuntien yhteenliittymillä eli ns. kuntayhtymillä) sekä terveyspalvelut että sosiaalipalvelut olisi sulautettu osaksi samaa organisaatiota (ns. integraatio!).
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet viime kuukausina vahvasti keskustelussa erityisesti kahdesta syystä:
    • Pääministeri Sipilä kaatoi hallituksen ja samalla kaatui hallituksen ajama maakunta- ja sote-uudistus. Suurta uudistuskokonaisuutta ei ehditty käsitellä eduskunnassa enne vaalikauden loppua.
    • Vanhustenhoidossa ilmenneet yksityisten palveluntuottajien laiminlyönnit ovat herättäneet keskustelua vanhustenhoidon laadusta.
  • Osana sote-uudistusta potilaan valinnanvapautta eli mahdollisuutta itse valita hoitopaikka yksityisten ja julkisten tuottajien
    välillä oli tarkoitus lisätä. Erityisesti valinnanvapaus ja yritysten tuottamien palveluiden lisääntyminen jakavat mielipiteitä. Valinnanvapaudessa potilas voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa hoitopaikkaan ja toimijat kilpailisivat potilaista panostamalla laatuun. Kriitikot taas pelkäävät, että valinnanvapaus johtaisi potilaiden valikointiin ja palveluiden huonontumiseen jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevilla. Maakuntia taas on kritisoitu siitä, että niiden on pelätty heikentävän kaupunkien asemaa ja rahoitusta. Monet kaupungit ovat olleet sitä mieltä, että ne olisivat yksinään olleet riittävän vahvoja huolehtimaan palveluista. Soten kaaduttua suuret kaupungit ovat esittäneet, että uudistuksessa pitäisi edetä kuntapohjaisesti. Tilanne on kuitenkin hyvin erilainen suurten kaupunkien ja pienten kuntien välillä. Palvelut pitää turvata jo perustuslainkin mukaan kaikkialla Suomessa.
  • Sote keskustelua on erityisesti monimutkaistanut keskustelu perustuslainmukaisuudesta. Perustuslaki on kaiken lainsäädännön perusta,
    joka turvaa suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Hallituksen esittämät lait eivät saa olla sen kanssa ristiriidassa. Eduskunnassa kansanedustajista koostuvat perustuslakivaliokunta valvoo esitysten perustuslainmukaisuutta kuulemalla asiantuntijoiden arvioita ja muodostamalla arvioiden pohjalta kantansa. Vaikka valiokunta koostuu poliitikoista, eivät he edusta valiokunnassa omia puolueitaan, vaan pyrkivät yksituumaisesti muodostamaan arvionsa. Viime aikoina keskustelua on käyty siitä, että onko harvalukuisilla perustuslain asiantuntijoilla, joita valiokunta kuulee, liiankin paljon valtaa. Keskustelua on käyty erityisesti sote-uudistuksen osalta siitä, että missä kulkee perustuslain tulkinnan ja poliittisten linjausten ero.
  •  Vanhustenhuollon laadusta heräsi keskustelu sen jälkeen, kun viranomaiset sulkivat laiminlyöntien vuoksi Esperi Care -yrityksen
    Kristiinankaupungissa sijainneen hoivakodin. Hieman myöhemmin suljettiin Attendon hoivakoti Alavudella. Keskustelua on käyty riittävästä hoitajamitoituksesta laitoksissa sekä yleisesti yksityisten yritysten valvonnasta. Erityisesti vasemmistopuolueista on tullut esityksiä, että yksityisten yritysten voitontavoittelu on kiellettävä kokonaan tai vähintäänkin rajoitettava. Toiset taas ovat korostaneet, että jo nyt puolet ympärivuorokautisesta hoivapalvelusta on ei-julkisten toimijoiden tuottamaa, eikä julkisella olisi mahdollisuuksia yksin vastata kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. Rajoitusten sijaan on korostettu valvonnan ja sanktioiden kiristämistä. Hoitajamitoituksessa keskustelua on käyty erityisesti 0,7 mitoituksesta, jolloin esimerkiksi 10 vanhuksen yksikössä pitäisi olla 7 henkeä kirjoilla töissä (ei samassa vuorossa!). Osa on taas argumentoinut, että kiinteän mitoituksen sijaan pitäisi enemmän painottaa hoidettavien hoitotarpeen yksilöllistä arviointia ja johtaa mitoitus yksikköön tältä pohjalta.

Talous- ja työllisyys

  • Suomen taloudessa menee juuri nyt hyvin. Työllisyys on ylittänyt hallituksen asettaman 72 prosentin tavoitteen. Viimeisen neljän vuoden aikana työllisyys on kasvanut 140 000 hengellä. Puolueet asettavat ensi vaalikaudelle kilpaa uudeksi tavoitteeksi 75 prosentin työllisyyttä. Talous kasvaa edelleen, vaikka kasvun ennustetaan tulevina vuosina hidastuvan. Koko julkinen talous on lähellä tasapainoa eli menot ja tulot ovat valtiolla, kunnissa ja sosiaaliturvarahastostoissa ovat yhtä suuret.
  • Hyvä tuore asiakirja avaamaan Suomen talouden näkymiä ja haasteita on valtiovarainministeriön tuore virkamiespuheenvuoro.
    Julkaisun alussa on kymmenen sivun tiivistelmä, jonka lukemista suosittelen erityisesti yhteiskuntaopin kirjoittajille!

  • Maailmantalouden aktiivisuus vaihtelee ja pienenä avoimena vientivetoisena taloutena Suomen talouden suhdanteet riippuvat
    maailmantalouden suhdanteista. Taloudesta puhuttaessa erotetaan yleensä lyhyt ja pitkä aikaväli. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan esimerkiksi seuraavan vuoden talouskasvua. Lyhyellä aikavälillä on erityisesti merkitystä esimerkiksi Euroopan keskuspankin rahapolitiikalla (kiristävä/löysentävä) ja valtion finanssipolitiikalla eli menojen ja tulojen (verotuksen) säätämisellä. Pitkällä
    aikavälillä huomio taas kiinnittyy talouden rakenteellisiin tekijöihin: miten työvoiman määrä tai esimerkiksi osaaminen ja tuottavuus kehittyvät. Kun puhutaan rakenteellisista uudistuksista, tarkoitetaan uudistuksia, jotka vaikuttavat talouteen pitkässä juoksussa positiivisesti.
  • Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Noususuhdanteesta huolimatta valtio
    ottaa kuluvana vuonna velkaa 1,9 miljardia euroa. Hyvän talouspolitiikan ohjenuorana on tavallisesti se, että hyvinä aikoina tulisi kerätä puskuria huonoja aikoja varten. Suomi ei ole tässä onnistunut ja tässä mielessä seuraavatalouden taantuma on meille vakavampi uhka kuin edellinen taantuma, jota ennen julkinen talous oli ylijäämäinen.
  • Suomi ikääntyy ja haasteena on heikkenevä huoltosuhde. Meillä on paljon palveluita tarvitsevia ja liian vähän niitä rahoittavia
    työtä tekeviä työikäisiä. Tilanne tulee vaikeutumaan entisestään tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön palvelumenot kasvavat talouden tuloja nopeammin. Ensi vaalikauden lopussa yli 65-vuotiaiden peruspalveluihin tarvitaan vuosittain yli miljardi euroa lisää rahaa vuoden 2019 tasoon verrattuna. Valtion menot kasvavat nopeasti ikääntymisen seurauksena, vaikka uusi hallitus ei tekisi yhtään uutta päätöstä!
  • Työikäisistä myös liian moni on yhä vailla työtä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys 6,4 % tammikuussa. Muissa Pohjoismaissa työttömyys on alhaisempi samoilla kasvuluvuilla. Siksi puhutaankin, että rakenteellinen työttömyytemme on korkea. Suomessa on samaan aikaan työvoimapula että korkea työttömyys. Miten tämä on mahdollista? Taustalla on kohtaanto-ongelmia: osaaminen ei kohtaa, työ ja tekijä ovat eri paikkakunnilla, sosiaaliturvan kannustinloukuista johtuen työkeikasta ei jää riittävästi omaan käteen sekä työmarkkinoiden jäykkyydet, jotka voivat esimerkiksi nostaa työnantajan palkkaamiskynnystä.
  • Puolueet ovatkin nostaneet työllisyyden kasvattamisen keskeiseksi ratkaisuksi huolehtia julkisen talouden kustannuksista. Valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan julkisessa taloudessa on ensi vaalikauden aikana 2 miljardin aukko. Työllisyyden nousu 75 prosenttiin kattaisi vajeen lähivuosina. Yksi prosentti työllisyysasteessa vahvistaa julkista taloutta noin miljardilla. Pidemmällä aikavälillä valtion tulojen ja menojen epäsuhta eli kestävyysvaje on jopa 10 miljardin euron luokkaa. Näin ollen työllisyyden olisi kehityttävä edelleen kohti 80 prosenttia. Esimerkiksi Islannissa on yli 80 prosentin työllisyys. Myös veroja
    voidaan kiristää tai menoja leikata. Verojen kiristyksen haittapuolena on jo valmiiksi hidastuvan talouskasvun hidastuminen. Menoleikkaukset ovat taas puolestaan poliittisesti arka aihe varsinkin vaalien alla.
  • Mitä uudistuksia on ollut keskustelussa, joilla
    työllisyyttä saataisiin ylöspäin?

    • Ansiotulojen verotuksen keventäminen. Useat
      puolueet (esim. Kokoomus) esittää, että työn verotusta on kevennettävä ja
      vastaavasti haittojen ja päästöjen veroja on kiristettävä.
    • Osaamisen vahvistaminen yhteydessä on puhuttu
      jatkuvasta oppimisesta eli mallista, jossa työikäinen voisi kouluttautua uuteen
      ammattiin. Esimerkiksi demarit ajavat pakollista toista-astetta.
    • Perhevapaauudistuksella halutaan tasata
      vanhempien hoitovastuuta ja äidit nopeammin töihin.
    •  Sosiaaliturvan uudistaminen niin, että työteko
      on kannattavampaa. Vastakkain ovat ns. syyperusteiset vastikkeelliset mallit
      (esim. Kokoomuksen yleistuki, demareiden yleisturva) ns. universaalien kaikille
      maksettavien vastikkeettomien mallien kanssa (esim. perustulo).

      • Yhteistä malleissa on se, että lyhytaikaisemman
        työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa eli tuet vähenisivät tasaisesti
        tulojen kasvaessa.
    • Työmarkkinauudistuksilla tarkoitetaan ennen
      kaikkea uudistuksia, jotka rohkaisisivat työnantajia palkkaamaan lisää
      työntekijöitä. Usein nämä uudistukset ovat haitallisia jo töissä olevien
      mielestä, jolloin ammattiyhdistysliike vastustaa tavallisesti muutoksia.
      Erityisesti paikallinen sopiminen on ollut esillä. Kyse on siitä, että
      sovitaanko työsuhteen ehdoista (palkasta, lomista, tauoista, työajasta)
      keskitetysti eli työntekijöiden ja työnantajien työmarkkinaliittojen välillä
      vai siirretäänkö sopimista lähemmäksi työntekijöitä.

Toivottavasti näistä on kirjoituksissa apua! Tsemppiä!