#RATKAISUJA

Vaalien alla luvataan paljon – lisää rahaa sinne ja tänne. Vähemmän kuulee vastauksia siihen, miten kaikki lupaukset saadaan toteutettua.

Tosiasiat on tunnustettava myös vaalikeväänä. Houkutus uusien asioiden lupaamiseen on suuri, mutta koronan jäljiltä nykyistenkin palveluiden turvaaminen on haastava yhtälö. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin tarjolla yksinkertaisia vastauksia.

Minulle politiikka on ratkaisujen etsimistä – ratkaisujen, joilla turvataan vantaalaisten hyvinvointi kestävästi myös koronan jälkeen. Päätöksiä tulee tehdä ratkaisukeskeisesti faktapohjalta. Suurten rakenteiden pitää olla kunnossa, jotta pienet asiat järjestyvät.

Lupaan sinulle ratkaisuja. Esittelen niitä tällä sivulla tarkemmin.

Ratkaisuja teemoittain

Terve talous turvaa palvelut

Korona on iskenyt kovaa vantaalaisten terveyteen ja talouteen. Työttömyytemme oli vuodenvaihteessa lähes kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Kun moni vantaalainen on vailla työtä, kaupungin verotulot ovat laskeneet ja palveluiden rahoitus on vaarantunut. Vantaan talous selvisi viime vuodesta valtion massiivisen koronatuen ansiosta. Valtion raju velkaantuminen pelasti kunnat velkaantumiselta, mutta heikensi julkista taloutta kokonaisuutena sekä lisäsi työllisyys- ja talousuudistusten tarvetta.

Tänä vuonna vastaavaa tukea ei ole luvassa. Siksi myös Vantaalla jouduttiin tekemään syksyllä täksi vuodeksi säästöbudjettia. Uudella valtuustolla on edessään iso työ. Talouden tasapainotustyötä on jatkettava edelleen, jotta Vantaan talous saataisiin vuoteen 2023 mennessä jälleen tasapainoon. Vain terve talous turvaa palvelut kestävästi.

Hyvinvoinnin resepti on periaatteessa yksinkertainen. Kun vantaalaisten talous on kunnossa – myös Vantaan talous on kunnossa! Vantaalaisilla on työtä, kun osaaminen on ajan tasalla ja kaupungissa on hyvä yrittää. Positiivinen kierre edellyttää houkuttelevia asuin- ja työpaikka-alueita, joiden välillä liikkuminen on sujuvaa. Palveluiden laatu ja kustannustehokkuus varmistetaan ottamalla yritykset mukaan tuottamaan tulevaisuuden palveluita.

#RATKAISUJA

#RATKAISU: Lisää verotuloja ilman veronkiristyksiä

Vantaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien verotusta ei pidä kiristää kuntaveron korotuksella. Tämä iskisi suoraan työnteon ja yrittämisen kannustimiin sekä vantaalaisten arkeen. Keskiverto vantaalainen kotitalous maksaa jo nyt lähes 700 euroa vuodessa enemmän veroja kuin Helsingissä ja Espoossa. Kestävä tie lisätä verotuloja on kehittää Vantaasta houkutteleva kaupunki asua ja yrittää.

#RATKAISU: Metropoli vahvistaisi taloutta ja koko seudun kilpailukykyä

Pääkaupunkiseutu on käytännössä yksi toiminnallinen kaupunki. Asukkaiden arjessa kuntarajoilla ei ole merkitystä. Rajat kuitenkin haittaavat kokonaisuuden suunnittelua, ylläpitävät rinnakkaisia hallintoja ja hajauttavat voimavaroja.

Yhtenäisempi metropoli olisi vantaalaisten etu. Se tarkoittaisi toimivampaa kaupunkiseutua sekä asukkaille että yrityksille. Voimavarojen kokoaminen toisi mahdollisuuksia parantaa palveluita ja keventää verotusta. Suurista linjoista päätettäisiin metropolitasolla, mutta päätökset lähipalveluista voitaisiin tehdä aluevaltuustoissa, mikä vahvistaisi myös demokratiaa.

#RATKAISU: Digitaalisilla ratkaisuilla paremmat palvelut

Digitaaliset ratkaisut tuovat palvelut lähemmäksi ja säästävät kustannuksia. Tehokkuus ei tarkoita huonompia, vaan parempia palveluita. Kaikkien julkisten palveluiden pitäisi liikkua 2020-luvulla mukana taskussa, muutaman painalluksen päässä. Korona-ajan digiloikasta on otettava kaikki irti tarjoamalla mahdollisuutta myös etäasiointiin ja -vastaanottoon.

#RATKAISU: Yritykset mukaan tuottamaan tulevaisuuden palveluita

Vantaan tulee ottaa rohkeasti yritykset mukaan tuottamaan tulevaisuuden palveluita. Yrityksillä on tarjolla paljon erilaisia ratkaisuja palveluiden tuottavuuden ja laadun parantamiseen. Vantaan on aktiivisesti avattava uusia palveluita kilpailulle. Kaupungin arvion mukaan pelkästään siivouspalvelut kilpailuttamalla Vantaa voisi säästää 1,4 miljoonaa euroa vuositasolla. Kustannustehokkuuden ohella kilpailutuskriteereissä on tärkeä painottaa myös laatua.

#RATKAISU: Käyttöön uusi palveluhaaste

Vantaalla tulee ottaa käyttöön uusi palveluhaaste. Usein kaupunki ei edes ole tietoinen millaisia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi robotiikka tai tekoäly tarjoaa palvelutuotannolle. Palveluhaasteen myötä yritykset voisivat esittää omia ratkaisuja. Jos yritykset osoittavat, että ne tuottaisivat kaupungin järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelu avattaisiin kilpailulle.

U

#RATKAISU: Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa

Vantaan valtuutettujen ja virkamiesten tulee laajemmin tiedostaa ja tunnistaa päätöstensä vaikutukset siihen, millaista Vantaalla on yrittää, investoida ja työllistää. Yrittäjäystävällisen kaupungin rakentaminen ei ole vain yrityspalveluiden vastuulla. Siksi osana päätösten valmistelua on aina arvioitava muutosten vaikutuksia vantaalaisiin yrityksiin. Hyvä käytäntö on kysyä aktiivisesti suoraan yrityksiltä näkemyksiä.

Lisää kaupunkia, koteja ja toimivaa joukkoliikennettä

Kaupungistuminen ja Vantaan kasvu ovat jatkuneet koronosta huolimatta. Asumisen hinta nousee, jos asuntojen tarjonta ei pysy kasvavan kysynnän perässä. Oikoteitä ei yksinkertaisesti ole. Jos halutaan edullisempaa asumista, pitää rakentaa lisää koteja. Julkisesti tuettu vuokra-asuntotuotanto laskee harvojen asumismenoja, mutta nostaa syrjäytysvaikutuksen vuoksi kaikkien muiden asumisen hintaa. Tuetut asunnot ovat tärkeitä erityisryhmille, kuten esimerkiksi asumisuran alussa oleville opiskelijoille tai asunnottomille, mutta ihmelääke ne eivät ole asumisen kalleuteen.

Markkinat tuottavat lisää koteja, kunhan kaupungin kaavoitus ja tontinluovutukset eivät muodosta pullonkauloja. Riittävä kaavoitus ja toimivat asuntomarkkinat luovat mahdollisimman monelle mahdollisuuden asua mahdollisimman hyvin omia toiveita vastaavassa asunnossa.

Myös panostuksilla joukkoliikennehankkeisiin luodaan uusia edellytyksiä lisärakentamiselle hyville ja halutuille sijainneille. Toimiva joukkoliikenne palvelee sekä sujuvaa arkea että ilmastotavoitteita.

#RATKAISUJA

 

#RATKAISU: Lisää kaupunkia ja pientalotontteja = Edullisempaa asumista

Asuntojen hinnat ja vuokrat kertovat ihmisten asumismieltymyksistä – missä ja miten halutaan asua. Vantaalla korkeimmat neliöhinnat ja -vuokrat löytyvät keskuksista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varresta sekä viihtyisiltä pientaloalueilta. Markkinoiden viesti on selvä: Vantaan pitää rakentaa lisää kaupunkia ja luovuttaa enemmän pientalotontteja. Muuttoketju, jossa mahdollisimman monen asuminen paranee, saadaan aikaan rakentamalla asuntoja lisää sinne missä hinnat ovat korkeimmat.

Kun keskustoissa sallitaan kaavoissa rakentaa kaupunkimaisen korkeaa ja tiivistä, useampi pääsee asumaan haluamalleen sijainnille hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Asukastiheyden kasvu parantaa myös alueen palveluita tehden alueesta entistä elinvoimaisemman. Keskustojen tehokas rakentaminen turvaa Vantaan kasvaessa virkistysalueet sekä vehreät pientaloalueet. Vantaa luovuttaa tänä vuonna kymmenen pientalotonttia rakentamiseen. Tämä on surkea suoritus – määrä on kymmenkertaistettava.

#RATKAISU: Jokaiselle keskustalle oma kehittämisohjelma

Vantaan keskustojen kehittäminen etenee takkuisasti. Tikkurilassa kaupungin parhaimmilla paikoilla on ränsistyviä rakennuksia tyhjillään. Koivukylässä ja Hakunilassa vanhojen ostareiden kehitys on tuskastuttavan hidasta. Korsossa kaavoituksen ja markkinoiden näkemykset eivät kohtaa. Kivistössä kaupallisia ja julkisia palveluita on jouduttu odottamaan liian pitkään. Vastaavia kehityksen jumiutumisia löytyy muistakin keskuksista. Näiden purkamiseksi jokaiselle keskustalle on perustettava oma kehitysohjelma ja nimettävä yksi vastuullinen virkamies viemään projekteja tulosvastuullisesti eteenpäin.

#RATKAISU: Puretaan ylisääntelyä

Mitä tiukemmin kaupunki sääntelee asuntomarkkinoita, sitä vähemmän kaupunkiin syntyy uusia kysyntää vastaavia asuntoja ja sitä korkeammiksi asukkaiden asumiskustannukset muodostuvat. Kaupunkisuunnittelun ja kaavasääntelyn on painotuttava toimivan kaupunkikokonaisuuden hallintaan yksityiskohtien sääntelyn sijaan. Erityisen haitallisia ovat asuntoja syrjäyttävät määräykset. Tiukka kaavasääntely laskee myös kaupungin tonttien myynnistä tai maankäyttösopimuksista saatuja tuloja. Vantaan on joustavoitettava huoneistotyyppi sääntelyä, sallittava korkeampaa rakentamista ja lopetettava porraskäytävien luonnonvaloisuuden tai sisäpihojen istutuslaatikoiden määrittäminen kaavoissa.

l

#RATKAISU: Maanomistajille aloiteoikeus

Nykyisin Vantaalla yksityisten kiinteistökehittäjien tai taloyhtiöien täydennysrakennushankkeet tyssäävät, jos kaavoituksen virkamiehet ovat suunnitelmista eri mieltä. Luottamushenkilöiltä ei edes kysytä mielipidettä. Vantaalle on luotava maanomistajille aloiteoikeus, jossa kaupunkisuunnittelulautakunnalle olisi mahdollisuus esitellä suoraan aloitteita kaavoituksesta.

+

#RATKAISU: Toimiva joukkoliikenne – sujuva arki

Käytän itse normaaliaikoina junaa päivittäisiin työmatkoihin. Toimiva joukkoliikenne palvelee sekä sujuvaa arkea että ilmastotavoitteita. Korona on ajanut HSL:n suuriin taloudellisiin ongelmiin. Siksi on rehellistä todeta, että edellytykset lähivuosina lisätä yhteyksiä tai laskea lippujen hintoja ovat hyvin heikot. Niukoista resursseista huolimatta voimme parantaa joukkoliikenteen käyttömukavuutta yhdessä erilaisia liikennepalveluita yhdistelevien yritysten kanssa (ns. MAAS-toimijat). Tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistellä yksityisiä ja julkisia liikkumispalveluita vastataan paremmin yksilöllisiin liikkumistarpeisiin.

#RATKAISU: Kasvun rahoittaminen kasvulla – Ratikan rahoitettava itse itsensä

Ratikan yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja päätöksiä rakentamisinvestoinnista olisi tarkoitus tehdä vuonna 2023. Vantaan osuus investoinnista olisi arvion mukaan noin 330 miljoonaa euroa. Ratikkakeskustelussa toistuvasti unohtuu, että kyseessä ei ole vain liikennehanke, vaan kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke. Valtuusto päätti suunnittelun aloituksen yhteydessä allekirjoittaneen kynästä syntyneen muotoilun mukaan, että ratikan on rahoitettava itse itsensä. Toisin sanoen kaupungin kiinteistökehityksestä saamien tulojen on katettava Vantaan maksuosuus hankkeessa. Tämän vuoksi ratikkasuunnittelun ohella ratikkareitille valmistellaan uutta kaavarunkoa.

Harras toiveeni on, että ratikasta käytäisiin Vantaalla analyyttisempaa keskustelua. Hanketta voi sekä kannattaa että vastustaa huonoilla argumenteilla. Ekonomistina en voi ymmärtää, että hanke tyrmätään suuren investointikustannuksen vuoksi ilman, että rinnalla arvioidaan kaupungin kiinteistökehityksestä saamia tuloja, jotka ovat riippuvaisia uudesta raideyhteydestä. Toisaalta ratikka ei myöskään automaattisesti ole hyvä investointi. Jos ratikan varteen syntyy liian vähän uutta kaupunkia, ratikka ei rahoita itse itseään ja kulkuvälineen kapasiteetti on ylimitoitettu.

Tarkemmin ratikkapohdintojani voit lukea täältä.

Laadukas koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä

Laadukas koulutus on parasta mitä voimme tarjota lapsillemme ja nuorillemme elämän eväiksi. Olen käynyt oman koulupolun lukioon asti Vantaalla ja nähnyt sekä epäonnistumisia että onnistumisia isoista peruskoulun ryhmistä Suomen laajimpaan valikoimaan lukiokursseja. Itselleni laadukasta koulutus on kaikista kaupungin palveluista ykkösprioriteetti.

Koulutuksen laadun parantamista uhkaa Vantaalla moni haaste. Korona on haitannut oppimista ja uhannut koulutuksen resursseja. Minulle henkilökohtaisesti oli tämän vuoden talousarviosta sovittaessa tärkeintä se, ettei koulutuksen sisältöön tai ammattilaisiin kohdistettu leikkauksia. Tästä linjasta pidän kiinni myös tulevina vuosina.

Marinin hallituksen sote-uudistuksesta uhkaa tulla kunnissa koulutusleikkaus. Hallituksen esittämä sote-malli leikkaisi kaupungin vastuulle jäävien palveluiden (erit. kasvatus ja koulutus) rahoituksesta noin 14 miljoonaa euroa Vantaalla. Esitetty rahoitusmalli olisi Vantaalle katastrofi. Lisäksi riskejä liittyy valtiolta saatavien rahojen riittävyyteen pakollisen toisen asteen toteutukseen sekä nopeaan väestönkasvuun.

#RATKAISUJA

 

#RATKAISU: Sote-uudistuksen rahoitusmallin kaataminen = Koulutusleikkauksen estäminen

Kaatamalla esitetty soten rahoitusmalli estetään jopa 14 miljoonan koulutusleikkaus. Sellainen sote-uudistus ei ole aito uudistus, jossa maakuntien palveluita parannetaan kaupunkien koululaisten kustannuksella. Vantaan poliittisten ryhmien on yhdistettävä tässä asiassa voimansa yli puoluerajojen.

#RATKAISU: Kilpailutetaan ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelut – Panostetaan säästöt koulutuksen laatuun

Kaupungin selvityksen mukaan sisäinen yhtiö Vantti tuottaa pelkästään siivouspalvelut noin 12 prosenttia markkinahintoja kalliimmalla. Palvelut kilpailuttamalla olisi saatavissa jopa 1,4 miljoonan euron säästöt vuositasolla, jotka voitaisiin käyttää koulutuksen laadun parantamiseen. Hinnan ohella kilpailutuksessa voidaan painottaa myös laatua. Siistit koulut ja hyvä kouluruoka edistävät oppimista.

#RATKAISU: Positiivisen erityiskohtelun rahoitus suunnattava koulujen lisähenkilöstöön

Vantaa toteutti tällä vaalikaudella positiivisen erityiskohtelun ohjelman, jonka tarkoituksena on torjua segregaation haitallisia vaikutuksia. Tämän ohjelman panostukset eivät kohdentuneet riittävän vaikuttavasti. Jatkossa lisäresurssit on ohjattava suoraan niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa lisähenkilöstölle on kipein tarve.

#RATKAISU: Digioppiminen ei vain tabletteja – Datalla parempia oppimistuloksia ja ajoissa kiinni ongelmiin

Vantaa on digioppimisen kärkikaupunki. Olemme investoineet eturintamassa digitaalisiin oppimisvälineisiin. Parhaillaan käynnissä on DigiOne-projekti, jossa Vantaa yhdessä Business Finlandin kanssa luo tulevaisuuden digitaalisen koulun alustaa. Alusta tukisi oppimista, opettajien työtä sekä koulun ja kodin yhteydenpitoa.

Oppilaiden oppimistuloksista ja hyvinvoinnista saataisiin täysin uudella tavalla dataa, jota hyödyntämällä voitaisiin parantaa oppimistuloksia ja puuttua varhaisessa vaiheessa ongelmiin. Ekonomistina haluan osaltani vaikuttaa erityisesti siihen, että dataa hyödynnetään täysimääräisesti tukemaan lasten ja nuorten kehitystä ja oppimista.

#RATKAISU: Houkutellaan yliopisto(t) Vantaalle

Jokiniemeen kaavaillaan uutta oppimiskampusta. Kampushanke vaatisi todellisen vetonaulan – pelkkä toisen asteen koulutuksen keskittäminen ei riitä alueelliseksi vetovoimatekijäksi. Vantaa on ainut Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista, jossa ei tarjota yliopisto-opetusta. Vantaa ei tarvitse omaa yliopistoa, mutta kotimaisia ja kansainvälisiä yliopistoja on houkuteltava tarjoamaan koulutusta sekä tekemään tutkimusta Vantaalle.

#RATKAISU: Korkeakoulut tutuiksi jo toisella asteella

Väestön koulutustaso on Vantaalla suurten kaupunkien matalin. Vantaan lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa olisi tärkeää tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia tutustua korkeakoulutukseen jo toisella asteella. Tämä voisi osaltaan laskea kynnystä hakea yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Kerro oma ratkaisusi tai kommenttisi

Kuulen mielelläni millaisia ajatuksia ratkaisuehdotukseni herättivät. Tai onko sinulla mielessä joku ratkaisu, joka pitäisi lisätä listaan. Laita näistä viestiä!

10 + 11 =